En ole kuollut, kiireinen vain

Heipä hei, ihmiset!

Tosiaan, en ole siis unohtanut Kahlevankia, olen vain hyvin kiireinen. Ruotsinkoe lähestyy, samoin deadlinet roolipeleissä joihin olen liittynyt, ja kaiken lisäksi onnistuin saamaan syysflunssan. Paljon suunnitelmia olen Kahlevangin ja sen tekstien varalle ehtinyt tekemään, ja odotan innolla että pääsen niitä toteuttamaankin. Se tapahtuu, kun ruotsinkoe on ohi ja olen saanut kirjoitettua ulos tarinat pariin roolipeliin, todennäköisesti siis viikon tai parin päästä. Flunssakin alkaa jo olla päihitetty, luojan kiitos. Nopeasti ja sekavina vaihtelevat mielialat ovat myös vähentäneet kirjoitusintoa, usein on masentanut ja kahden rakkaan ystävän huolet ovat painaneet mieltä.
Viime ajat ovat olleet tunteiden vuoristorataa, ensin ollaan huipulla ja kaikki on mahdollista, seuraavassa hetkessä rysähdetään alas ja lujaa, koko elämä tuntuu turhalta. Nyt oikeastaan kaikki tuntuisi menevän parempaan päin ja toivottavasti näin jatkuu, että pääsen vihdoinkin keskittymään Kahlevankiin!

Tässä teille uutta kuunneltavaa siksi aikaa, kunnes palaan: